maanantai 4. heinäkuuta 2011

Pe 24.6. The railless Train incident

Suunnitelma oli nousta ysin aikaan puistoon nauttimaan auringosta, mutta keli oli sen verran pilvinen, että tuli lopulta torkutettua vähän yli kymppiin asti ja varsin maukkaalle hotelliaamupalalla raahauduttua vasta vähän ennen sen loppua. Tämän jälkeen käytiin vielä hetki kaupungilla metsästämässä Haaremihousuja (Oliverin ikuisuusprojekti) ja hieman liian tiukassa aikataulussa asemalle. Ehdin nipin napin ostaa liput 13.32 junaan, vaikka pojat jo ehdottelivat seuraavaan jäämistä. Vaikka myöhästyvään junaan ehtiminen ei tuottanut ongelmia, olisi jälkeen päin ajatellen kannattanut ottaa rauhallisemmin, sillä jälkeen päin kävi ilmi, että tässä vaiheessa olisi jo kannattanut ostaa Interrail-passi, vaikka 40e ei vielä paha hinta yhdestä junalipusta olekaan.

Junamatka kului laakeita, mutta kauniita maisemia katseltaessa rattoisasti viiteen asti. Wieniin olimme saaneet varattua hostellit vain perjantai-illaksi ja senkin aika paljon keskustan ulkopuolelle. Kulkuohjeet julkisilla olivat kuitenkin sen verran selkeät, että kun saimme hostellille soitettua saapuvamme myöhemmin, katsoimme kätevimmäksi jättää tavarat tallelokeroon ja mennä jo samana iltana katselemaan hetki keskustaa ja sitten Donau Insel Festin - Euroopan suurimman ilmaisen musiikkifestivaalin tarjontaa.

Donau Insel Fest ei ollut alkuun ihan sitä mitä odotti. Pitkä saari täynnä erilaisia ruokakojuja ja pieniä esiintymislavoja, joissa kaikenlasia paikallisia pienartisteja. Osa tosin varsin kiinnostavia - jäätiin Wienin sosialistinuoria edustava konemusatrioon keikalle jorailemaan aika pitkäksikin aikaa. Vaikutelma oli kuitenkin paljon enemmän saksalaisen kiertävän katutivolin tapainen, kuin se, millaiseksi on tottunut mieltämään musiikkifestivaalit. Lopulta alkoi tulla isompaakin lavaa vastaan ja ekan sellaisen edusta oli aika tupaten täynnä, vaikka kyseessä olikin "vain" DJ-keikka. Yritin vähän tiedustella eräältä naishenkilöltä, kuka näin paljon porukkaa, vetää, mutta kielimuuri hieman hankaloitti syvempää selvittämistä. Se kuitenkin tuli selväksi, että tämä oli kaveripariskuntansa kanssa lähdössä katsomaan jotain kuulemma todella hyvää saksalaista bändiä toiselle lavalla ja mielenkiinnosta lähdimme völjyyn.

Olimme alunperin lähteneet liikkeelle aivan alueen eteläpäästä (Donauinsel-pysäkki vaikutti varmimmalta vaihtoehdolta pitkällä saarella) ja monen kilometrin jälkeen seuraavan metrosillan näkyessä edessä olimme jo harkitsemassa hostellille lähtemistä - olihan kello jo lähemmäs 22. Päätimme kuitenkin käydä vielä vilkaisemassa paikallisten mainitsemaa keikkaa. Sillan alta aukenikin jo Festivaalin valtava päälava. Hetken ihmeteltyämme esiintyjämiehen englanninkielistä väliflirttailua jonkun lavalle nostetun tyttöporukan kanssa kävikin ilmi, että kyseessä oli Train - saksalainen hittiyhtye esiintyisi vasta tämän jälkeen. Katseltiin siinä sitten rauhassa Trainin keikka kaikkine hitteineen loppuun asti.

Keikan jälkeen uudet tuttavamme saivat seurakseen isomman kaveriporukan ja lähtivät painautumaan mikserin kopin tasalta edemmäs, jolloin katsoimme parhaaksi varmistaa, että ehdimme viimeiseen 00.18 lähtevään bussiin Schloss WIlhelminenbergille, jonka vieressä hostellimme sijaitsi. Ehdimme lopulta sopivasti jo lähes tuntia aiempaan bussiin (pysäkin löytäminen metrolinjan päättärin läheltä vaati vähän kyselyä). Hostellin kuvauksissa kehuttu näkymä ei jättänyt kylmäksi yölläkään. Huoneemme takaovesta pääsi suoraan suurelle nurmikentälle, josta avautui esteetön vähintään 45 asteen näkyvää öiseen Wieniin. Ja toisella puolella kohosi komea, hotellina toimiva Wilhelminenbergin linna. Hostelli oli tämän vanha sivurakennus. En kuitenkaan malttanut jäädä ihastelemaan maisemia moneksi kymmeneksi minuutiksi, vaan pikaisen käsipyykkäyksen jälkeen painuin nukkumaan. Seuraavan yön varaustilannetta ei saataisi selville ennen laluantailtapäivää (tälläkin hostellilla järjestelmäongelmia), joten joutuisimme checkaamaan itsemme ulos jo kymmeneltä ja aamupalaa tarjoiltiin vain klo 7-9. Illasta olisi ollut tarjolla Europe ja muutakin legendaarista, mutta muutakaan hostellia ei kolmelle löytynyt, joten suunnitelma oli lähteä yöjunalla seuraavaan kohteeseen jo la-iltana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti